sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Onko tukka hyvin, näkyykö kello?

Oli maanantaina luppo aikaa Tampereella käydessä joten eksyin shoppailemaan ja harvinaista kyllä, oikeasti löysin jotain! Ja vieläpä sellaista mitä olen pitkään kaivannut. 
Hortoilin koskarin käytävillä kun silmääni pisti Ur&Penn liikkeen ikkunasta näkyneet korut. Pari ihanaista säädettävän kokoista niitikästä rannekorua lähtivät kätösiä koristamaan. Ja koska en taas muista olenko sanonut niin vaikka kertauksen vuoksi: Rakastan rannekoruja. Kaikkia ihania pampulaisia, nahkaisia, hopeisia, kiliseviä ja kolisevia. :D Voisin kääriä itseni niihin kyynärpäitä myöten, minkä varmaan tekisinkin jos löytäisin tarpeeksi monta kivaa ja tarpeeksi pientä korua. Yleensä vanhat koruni ehtivät hajota sit mukaa kuin löydän uusia joten määrällisesti pysyvät aika samoissa. Säädeltävien korujen huono puoli onkin se että niiden kummarit venyvät ja hapristuvat kun joudut koruja kiristelemään uudestaan pienemmäksi. Jossain vaiheessa kauppareissulla saa todeta helmien sinkoilevan ympäri hedelmätiskiä kun kummari sanoo sopimuksensa irti.
Vaikka rannekorut ovatkin ultimaattinen korurakkauteni, tämä paljon kaipaamani ei ollut rannekoru vaan uusi kello. Aikoinaan ranteessani killui muutaman vuoden ajan timanttikoristeinen musta taustainen Hello Kitty kello mutta tämä armas päättikin sitten alkaa aiheuttamaan itselleni ihottumaa.. Ei muuten mitään ongelmaa mutta jostain syystä tuo kellon taustalevy ei sopinut itselleni. Meni kuitenkin käytössä vielä pitkän aikaa kun lakkailin kellon sisäpuolta ja loppuvaiheessa vuorasin sen haavateipillä ettei metalli osat ole ihoa vasten. Kun kellon patteri kuoli toistamiseen, päätin haikein mielin antaa sen jäädä viimeiseksi. Kittyni pääsi manan majoille, vaalittuna korulaatikkoni lokeroon. 

NAHKARANNEKE: Seppälä
NIITTIRANNEKORUT: Ur&Penn
RANNEKELLO: Ur&Penn
HOPEINEN RANNEKORU: MoonMaiden

Olen siis kauan aikaa metsästänyt uutta kelloa mutta oikeasti, valikoima on todella tylsää... urheilukelloja, masiivisia metallikelloja, naisellisia korukelloja.. noup noup noup..
Olen kyllä ihmetellyt mistä löytäisit oikeasti gootille sopivan kellon? Jonkun koristeellisen ja nätin? Alchemylla olisi muutama mutta ovat aivan liian isoja siroon käteen ja hinnat aivan liian korkeat tälläiselle pihille paskiaiselle. Itse en tahtonut sijoittaa sataa euroa kelloon jonka käyttö aika on itselleni täysi arvoitus, ehkä sitten jos olisin todella löytänyt jonkun sopivan jonka tietäisin materiaalinsa puolesta soveltuvan itselleni niin EHKÄ. Mutta jos tiedossa on puoli käsivartta kattava raapaleverkosto viikon käytön jälkeen, ei oikein kannata. Jäin alunperin katsomaan yhtä kelloa jossa ranneke näytti kolmen rivin pyramidi niiteiltä, jouduin odottelemaan pitkän tovin ennen kuin myyjä katsoi palveluni tarpeelliseksi mutta sain viimein sovittaa kelloa. Nätti hyllyssä, ei tässä kädessä. Ranneketta olisi taas saanut lyhentää reilusti ja näytti järjettömän massiiviselta leveytensä takia. Koska kuitenkin potentiaalinen vaihtoehto oli löytynyt kerrankin, katselin läpi muunkin valikoiman josko löytyisi jokin muukin... ja viimeisestä vitriinistä löysin sen. Ei mitenkään goottityylinen mutta vain niin vastustamattoman söpö että sen katsominen hymyilyttää aina, nahkahihnainen pieni ja siro kissakello! Ja kokonsa puolesta aivan bueno, pari pykälää saisi vielä pienemmäksi eikä ylimääräistä hihnaa ole kilometri tolkulla. Täydellinen kapistus siis joka ei tehnyt valtavaa lovea budjettiin eikä näin ollet tee mieli vetää itkupotku raivaria jos ihottumaa pukkaa, ranneke katkeaa ynnä muuta perinteistä. Saa kestää käytössä sen mitä kestää, jätin kyllä taustan suojamuovinkin paikalleen, jos hiukan pidentäisi käyttöikää. ;)


Katsokaa nyt kuinka söpö se on! ^^ Nuo korvat on ihana yksityiskohta muuten simppeliin kelloon ja kissan pyöreät kieroon katsovat silmät hurmaavat. 
Tämä on lasten kello mutta väliäkö tuolla kun kerrankin on mieleinen. Jostain syystä puljun suomen nettisivut ei toiminut mutta täältä löytyy valkorannekkeinen versio. Jostain syystä mustaa ei löytynyt tuolta ollenkaan, vain valkoinen ja pinkki.

Maanantai oli kyllä muutenkin sellainen päivä että maailma tuntui hymyilevän kuin Irvikissa, kaikki tuntui kerrankin olevan täydellisesti kohdallaan. Kevät. <3
Keväästä puheen ollen, tuntuu täällä olevan kissoillakin hiukan kevättä rinnassa, selkeät maaliskuun mourut. :D Insku onneksi tyytyy vain kiehnäämään ja kurnuttamaan mutta Pome maukuu kyllä välillä senkin edestä. Pienet rakkauspakkaukset, Pomen on pakko päästä syliin koko ajan.

 Totesin taas että meidän makkari ei ole mitenkään kuvaus ystävällinen ympäristö, vaikka kiskoin pimennysverhonkin pois ikkunasta, tuntui kaikki kuvat näyttävän ihmeellisiltä. Asukuvaa yritin ottaa kahtena päivänä heikolla menestyksellä, tässä siis vähemmän edustava kuva. 


 TOPPI: Lip Service - In Vain "Take Me Down" (Goottikirppis/kaverilta)
HAME: Queen Of Darkness "Nobody Cares" (Goottikirppis)
ALUSHAME: - (JC)
LEGGARIT: Lip Service - In Vain (Goottikirppis/kaverilta)


Perinteisestihän se onnistunein otos on tietenkin se missä onnistut juuri heilauttamaan päätäsi niin ettet katso kameraan päinkään. :D Harvinaisempaa lippyn mallistoa päällä ja harvinaisen pinkkiin menevää itselleni. Leggarit ostin ihan uusina, ovat ekaa kertaa käytössä mutta harmikseni nämä ovat itselleni turhan isot, varsinkin sääristä kuten näkyy. Mutta eipä taida ihan heti löytyä vaihtista joten näillä täytynee pärjäillä, kaventaa sitten jos menee hermo. Toppikin on nyt jo käynyt vähän väljäksi mutta ei rinnus mahtuisi kokoa pienempään.
Päällä on siis myös alushame, JCn alesta joskus löytynyt pehmoinen mesh härpäke, leikkasin sitä tässä taannoin ronskisti lyhyemmäksi koska totesin sen olevan kaikkien nykyisten hameiden alle aivan liian pitkä. :DD Kiva kevyt hame mutta kuitenkin sen verta peittävä että viitsii käyttää ihan yksisteenkin.

Tälläistä tänään, kello on viisi aamulla joten pitäisi varmaan syödä ja painua yöunille.

PS: Ja tukkahan ei todellakaan ole hyvin, juuri kasvu on ihan järkky ja tällä hetkellä muutenkin vihaan tätä sydämeni pohjasta. Pakko se kai on tässä värjätä, ehtii rastoja laittaa tai ei, kultainen juurikasvu alkaa loistaa vähän turhankin kauas.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti