Kissan kuolaa... Yammy! + Eläinlääkärissä

Ongelma on onneksi jo selvitetty mutta muita kissan omistajia ajatellen tahdoin säilyttää nämä postaukset.

KISSAN KUOLAA... YAMMY!

 

Insku, tämä meidän pieni Herra Linssilude päätti jostain mystisestä syystä alkaa kuolaamaan ihan tolkuttomasti. Oikeasti, kuola roikkui monen sentin noroina suupielistä ja kasteli joka paikan missä stoppas. Kovasti jo säikähdin et mikä pienelle murulle on tullut, onko jokin suurempikin hätä. No, koska oli muuten ihan normaali, söi ja joi, kiehnäs ja kehräs, kävi laatikolla, luotin siihen ettei mitään vakavaa ole. Suuhun tietty kurkkasin että jos hampaisiin tai kurkkuun on jäänyt jotain mutta mitään ei näkynyt. Eikä mitään aristellut. Päätin illan kattoo sitä ja soitella sit aamulla lekurille jos ei näytä helpottuvan, kuljin tääl sit illan pyyhkeen kans sen perässä. Kuivailin välillä sen nassua, ei se oo kiva pienen yrittää nukkua jos on koko ajan kuola poskella. :( Muutenkin kun oli leuka ja rintamus koko ajan märkä.

 No aamulla kun heräsin niin nukkui tapansa mukaan miun viekussa ja kuolasi edelleen, sain ensitöikseni pyyhkästä posket. Lekurille oli soittoaika 8:30-9:30 (mikä vitun logiikka noissa oikeen on??), jouduin laittamaan kellon useampaan otteeseen soimaan että varmasti saan itteni sillon ylös, ei ole helppoa nousta ylös keskellä yötä. Sen tunnin jonottelin puhelimessa ilman vastausta. Tosi kiva. Facebookis sattui olemaan eräs kaveri paikalla niin kyselin jo valmiiks pystyiskö kuskaan lekurille jos tarvii. Ite kun ei omista sitä autoa, enkä kovin montaa lähelä asuvaa tunne jolla olis. Ja kun mielessä siinsi jo kauhulla eläinlääkärin taksat, ei taksin ottaminen oikeen houkuttanut. Muutenkin kun ajatteli että voi joutua Marialta lainaamaan rahaa että saa edes sen lekurin maksettua, varsinkin jos olisi joutunut kiireellä menemään johonkin Tampereen päivystykseen niin ei hyvää päivää, tilillä rahaa 120€ ja hilut, sillä olis tuskin päässyt Veteristä edes ovista sisälle. Toisen kissan kun joutui sinne joskus viemään kun oli hengenhätä niin maksoi yli 300€, helvetin moinen raha miun tuloilla mutta siinä vaiheessa se oli saman tekevää, se olisi vaikka lainattu 20€ satseina kaikilta sukulaisilta ja tutuilta jos ois ollut ite ihan peeaa. Siinä vaiheessa kun näistä miun rakkaista on kyse niin makso mitä makso, ne hoidetaan kyllä. <3<3<3

 Mutta joo, soitin toiselle lääkärille ja kehotti seuraamaan viel tän päivän jos loppuis itekseen, mitään kriittistä kun ei tunnu olevan. Käski sit soitella huomenna aamulla jos ei tunnu helpottavan. Tämä toinen lääkäri jolle jonotin aamulla, soitti illemmalla takaisin, oli kuulemma ollut aamulla ihan jumissa kun niin paljon potilaita ja soittoja. Onneksi fiksuna heitin sit tekstaria perään kun puhelinaika loppui niin rimputteli. Hänkään ei uskonut olevan mitään vakavaa. Sovittiin että soittelen jos ei helpota millään tai ilmaantuu uusia oireita. Mahdollisesti vain lievä ientulehdus mutta ei uskonut hirveästi siihenkään kun kuitenkin normaalisti syö. Ei pitäisi olla pahoinvoinnista johtuvaakaan... todennäköisintä kuulemma että on vain onnistunut syömään jotain epäsopivaa, epäili huonekasvia mutta miullahan ei niitä juuri tuosta syystä ole. Muutenkin kun olen neuroottisen tarkka kaikesta noiden kanssa, varsinkin Rompen kun syö kaiken mahdollisen, etenkin kaiken muovin.
Tässä nyt illan mittaan mitä olen seurannut Inskua niin kuolaa huomattavasti vähemmän joten tuskin tässä lekuriin on tarvista. Jos nyt mitään akuuttia ei tule niin otan kyllä alku kuusta kun tulee rahaa niin asiakseni viedä molemmat katit hammashuoltoon. 150€ keikka sekin jos ei mitään erikoista tule, esim tarvii hakee antibiootteja ym. Mutta se on pitänyt hoitaa jo hetken aikaa.  Tuo viimeisin kuva oli ihan pakko laittaa päivän piristykseksi, näin fiksu poika miulla on että osaa vaa'allakin käydä ihan itse! ^^ Tuo uus vaaka vain on niin tyhmä ettei se tunnista kissojen painoo, surkea kapistus. Vanhalle Inskun sai istumaan nätisti ja se siinä katseli kun numerot tuli näkyviin. Ja naisetko muka tarkkoja painostaan? ;D

 Laitetaan sitten reiluuden nimissä muutama räppästy kuva Rompestakin, hänkin kun kerta niin kauniisti tuli kuvattavaksi kun kimpassa köllötettiin olohuoneen lattialla. On meillä harrastukset.^^ Mutta mikäpä siinä, kivahan se on olla kissojen kans samalla tasolla.
Pakko sanoa että noi pomen vilkut on ihan ylisöpöt. ^^ Varmaan ekaa kertaa sain fiksun kuvan niistä, seisoskeli pari metrin päässä keittiön ovella ja totesin et nyt tai ei koskaan, äkkiä kuva kun ovat noin nätisti

tyrkyllä. :) Niin somaa kun meidän herra tassuttelee ympäri kämppää kantalaikut vilkkuen. <3 Mutta Pome nyt muutenkin on sellainen pieni hurmuri poika, kuka voisi vastustaa sen ihanaa pään keikuttelua ja myhäilevää ilmettä? >^^< Kehrääkin aina kuin pieni maantiejyrä ja kuorsaa niin somasti tuhisten.  Persoonalinen kaveri, sydänten valloittaja totta vie. Mutta niinhän se on Inskukin, veljekset kuin ilvekset. Romppe vain on se päälle päsmäri, huomion keskipisteenä olosta nauttiva ja äänekkäästi itseään ilmaiseva. Insku sellainen pieni ja viaton, pään keikuttelija, huvittava kaikkine kummine mieltymyksineen. ^^ Oikein halailtava tapaus, moni tuttu tänäänkin jo useampaan otteeseen soitellut että onko Inskulla kaikki hyvin.

ELÄINLÄÄKÄRISSÄ

Mie heräsin 10 aamulla siihen kun lääkäri soitti, siirsi tunnilla aikaa eli kolmelta piti olla klinikalla. Mikäs siinä, ehdin käydä reilun tunnin aamulenkin Ollin kans.
Kauhee ruokakerjäys oli kissoilla menossa aamulla mutta ei saanut antaa ruokaa. No, Insku sai mettästää kärpästä aamulla kun eksyi ikkunasta sisään. :P Ei saanut tällä kertaa edes hämäytettyä niitä kissanmintulla kantolootaansa, koira talossa häiritsi keskittymistä liikaa. :D Mutta saatiin ne kunnialla boxiin ts. miulla on kaikki raajat ehjänä. xD
Kovin kylmä keli oli lähtiessä, lämmitettiin pojille kauratyyny boxin pohjalle lämmikkeeksi. Laitettiin viel viltti päälle ettei tuule boxiin. Maria reippaana kantoi boxia sen mitä tarvi, muun ajan mie vedin niitä kärryssä perässä. Käsilihaksille otti kyllä sekin mutta huomattavasti parempi vaihtoehto miulle kun kanniskelu. Oli kyllä kaljakärry ihan ostamisen arvoinen juttu. ;D Bussimatkalla Romppe maukas muutaman kerran mutta rauhottu kun näki et mamma on vieressä. ^^
Kiva et Jaanan klinikkakin on sen verta keskustassa ettei tarvii monella bussilla seilata, saati kävellä pitkää matkaa. Muutama kortteli bussipysäkiltä ja perillä oltiin. :) 10 minuuttia jouduttiin pihalla ootteleen kun lekuri oli kotikäynnillä.  Kissatkin tuli taas punnittua, Romppe tosin oli miun selässä punnituksen aikana eikä sylissä niin kuin normaalisti pitäs. Herra vain ei tykkää että otetaan syliin, sillon kun ite saa tulla niin ei kyllä liikuta yhtään mihkään vaikka tarvis. :D Mutta sen tutun 4,5 ja 5 kiloa painoi meidän katit. Kovasti saivat lääkäriltä kehuja, kuulemma hyvän vankka rakenne ja ihana turkki. ^^ Ihmetteli kans tuota karvan pituutta kuten kaikki muutkin.
Nätisti saatiin molemmat katit rauhotettua, makasivat sit kaksin pöydällä lämpimässä. Inskun hampaat hoidettiin eka ja kuulemma hyvä sylki. xD Ei ollut onneksi reikiä niinkuin Marian kans pelättiin. Herätysainekkin vaikutti tosi nopeesti, kauheesti yritti tepata ja pomppia vaikkei persuus tahtonut pysyä tahdissa mukana. :D Rompella oli hammaskivee enemmän mutta sekin saatin poikkeen nätisti. Alle tunti meni hoidossa. Lekuri viel tutki kissat muutenkin, kuunteli sydämen ja keuhkot, tutki silmät ja korvat, tassut ja kaikki. Rompen silmälaikustakin sanoi että olis vaan pigmenttiä, ei melanoomaa niin kuin toinen lekuri aiemmin väitti.  Tosi mukava tyyppi, ties kyllä mitä tekee eikä suosinu mitään vahvoja troppeja, pojatkin sai vaan kevyen rauhottavan, heräsivät enne kun päästiin klinikalta edes ulos. 
2 kissan tarkastus, rauhotus, hammaskiven poisto, herätys ja antibiootit makso 150€. Antibiootikkin laitettiin 5 päivää vaikuttavan ruiskeena niin ei tarvii pillereitä yrittää syötellä. Kirjoitteli kaikki lääketiedot ja muut viel poikien rokotuskortteihin. (toisin kun Veterin pässit...) Pitää joku päivä käydä ostaan pojuille omat hammasharjat niin saadan kotona ite putsailtua.
Joutusasti päästiin kotiokkin, bussia jouduttii venttaan vaan pari minuuttia. Reippaat pojut sai kotona heti tapsi tikun lohdutukseks. ^^ (Olli myös kun oli nätisti täällä oottanut.) Kalakin otettiin sulaan et saavat herkkuruokaa lohdutukseks, ja varmasti aristavilla hampailla ja ikenillä kiva jotain pehmeetä syödä. Oli kyl koko konkkaronkka niin väsyny et otettiin suosilla tirsat kun oltiin todettu ettei kissatkaan yritä mihkään pomppia.
Illan on kissatkin jo kävelleet normaalisti, ei ihan polvet yhdessä kun ei tasapaino pidä. xD  Insku kyl ollut kovin väsyn näkönen vieläkin mutta ehkä se siitä. Kalaa ovat mutustaneet hyvällä ruokahalulla eikä ole öklötyttänytkään. ^^ Äsken annettiin viel toinen Tapsi ja Pome oli tavallisen ahne ittensä. ;D Seppokin soitteli ja lähetti rapsutuksia pojille.
Mutta erittäin suuri kiitos meidän eläinlääkärille, Jaana Kekille. Nyt kelpaa poikien taas hymyillä, varmasti käydään hänellä jatkossakin. ^^ Erittäin lämpimät suosittelut muillekkin.